Vuonna 2007 sain yhteydenoton silloisesta SonyBMG:stä. Kysymys kuului kiinnostaako minua tehdä kannet Samuli Edelmannin Vaiheet-levyn juhlajulkaisun kannet. Kyseessä oli uudelleenjulkaisu kymmenen vuotta aiemmin tulleesta albumista höystettynä 5.1  miksatulla dvd-audio versiolla. Pohjana oli nippu kuvia, joita oli käytetty alkuperäisissä kansissa eli kädet olivat melko vapaat uudelle designille. Jollen nyt väärin muista niin uuteen rohkeaan lähestymiseen kannustettiin. Itse kansi on remix alkuperäisestä, mutta tuo jo viitteitä mitä sisäsivuilla on luvassa. Henkilökuvat ovat Lauri Erkissonin Pariisissa kuvaamia mustavalkokuvia ja muun kuvituksen kasasin kuvapankeista. Kuvat ovat maisemia ja yksityiskohtia Pariisin metrosta ja kaduilta. Metroteemaan päädyin yhden Erikssonin ottaman kuvan innoittamana. Kuvassa Samuli poseeraa metron sisäänkäynnin luona. Kansien kuvallinen draamankaari lähtee syvältä metrotunneleista ja yksityiskohdista päätyen viimein maanpinnalle tunnelmalliselle kadulle. Höystin kannet raaputuksilla ja spraymaaliroiskauksilla ilmentääkseni julkaisun tuoreutta. Levyjen labelit tein vastavärisiksi, cd:n kelta-mustaksi ja dvd:n musta-keltaiseksi.

Myöhemmin samana vuonna aloitin Samulin Virsiä-trilogian suunnittelun. Levysarja suunniteltiin julkaistavaksi seuraavan kolmen vuoden aikana eli vuosi per levy. Sarjaa kuvailtiin minulle sanoin: erilaiset ja uudet sovitukset perinteisistä virsistä, Johnny Cash ja American Recordings. Kuvat tähän projektiin otti Jouko Lehtola levyt äänittäneen Paul “Pappa” Jyrälän kuvaa lukuunottamatta. Tuon kuvan otti palkittu lehtikuvaaja Hannes Heikura äänityssessioissa. Kuva on siinä mielessä vahvan symbolinen, että Pappa Jyrälä ehti kuolla ennekuin ensimmäinen levy julkaisiin. Kuvassa Jyrälä on selin kameraan ja kävelee pitkin kirkon käytävää kohti aukiolevaa ovea ja sieltä tulvivaa valoa. Kansissa tein linjauksen, että kaikki Samulin henkilökuvat ovat mustavalkoisia ja yksityiskohtakuvat kirkosta ovat korostetun värikkäitä. Kontrasti toimii mielestäni mainiosti kun vihkosen ottaa käteensä ja mustavalkean hillityn kannen avattuaan sisus onkin liiotellun värikylläinen.

Koska tähän levysarjaan ei vihkosiin painettu sanoja, korvasin ne typografisilla ryppäillä, joissa on niputettuna parin kolmen virren numero ja kansanomainen nimi. Sekoitin noihin kasoihin vanhan ja käsintehdyn näköistä fraktuuraa sekä Trajania, joka on hillityn arvokas kirjasin. Trajanilla on myös ladottu Samulin nimi kaikissa trilogian kansissa. Kahdessa ensimmäisessä albumissa on Samuli kansikuvassa, mutta kolmanteen haettiin jo levyn lisänimen, Maa on niin kaunis, vuoksi maisemaa kanteen. Löysin arkistoistani järveltäpäin kuvatun kuvan Sastamalan vanhasta keskiaikaisesta kirkosta. Kuva on jo kuvattaessa tarkoituksella rajattu niin, että taivas saa melkein koko kuvapinnan itselleen. Jotenkin tuo taivaan suuruus verrattuna pikkuruiseen kirkkoon saa entistäkin suuremman merkityksen juuri tämän albumin kannessa.

Sekä Vaiheet että Virsiä-trilogia olivat molemmat mielenkiintoisia projekteja. Keskenään erilaisia, mutta samaa niissä oli ennakkoluuloton lähestyminen aiheeseen.  Shakespearen sonetteja yhdistettynä raaputustageihin ja virsiä yhdistettynä moderniin kuvailmaisuun. Toivottavasti tällaisia projekteja tulee vielä lisää.