Viina ja terva jäivät kyllä hyvin vähäisiksi perjantaina, mutta Saunaa ja saunaa oli kyllä. Jälkimmäistä tarvittiin, jotta palasi elävien kirjoihin hyytävän festaripäivän jälkeen. Myöhästyin festarin aloituksesta pienen jonottelun vuoksi ja Amorphis jäi tällä erää väliin, mutta ehdin sopivasti pelipaikalle ennen Duff McKagan´s Loadedia juttelemaan kolleegoiden kanssa. Mc Kaganin kuvaaminen tuntui erittäin tahmealta ja olin todella pettynyt koska tuntui etten ollut saanut yhtään hyvää kuvaa. Pelkkää perushuttua, eikä yhtään edes etäisesti mielenkiintoista ruutua. Siiryin kolmen biisin jälkeen yleisön sekaan seuraamaan keikkaa. Setti sai huomattavasti enemmän potkua, kun Loaded aloi soittamaan coverbiisejä Iggy&The Stoogesin I Wanna Be Your Dog kärkenä. Kun G n´R riffit alkoivat raikua ja Michael Monroe esiteltiin lavalle totesin, että ehkä tästä vielä tulee jotain. Siiryin syvemmälle yleisöön ja lauoin ihmisten välistä kuvia Miken riehuessa lavalla.

Tovin värjöttelyn jälkeen siirryin muiden kuvaajien kanssa pikkulavalle odottelemaan Meshuggahin korvanneen Medeian keikkaa. Musiikillisesti Medeia oli positiivinen yllätys ja toinen päivän parhaista bändeistä. Bändi oli mukava peruskuvattava ja muutama kiva ruutu bändistä tulikin. Kolmen biisin jälkeen siirryin kuvaamaan moshpittiä yleisön seasta. Pitti pyöri aika vaihtelevasti ja mukana ei ollut kovin montaa innokasta, mutta onnistuin kuitenkin saamaan joitain actionkuvia Medeia taustalla. Soilworkin suhteen ei ollut oikein mitän odotuksia, koska bändin musiikki ei suuresti sykähdytä ja päälavan bändien kuvaamiseen lisämausteensa tuo lavan korkeus. Tuntuu, että lava nousee vuosi vuodelta. Soilwork ei herättänyt sen suurempia tuntemuksia kuvatessakaan, koska laulajaa lukuun ottamatta bändi pysytteli lavan reunalta kaukana.

Viikate on pitkään ollut sellainen bändi, jonka olen halunnut pitkän aikaa halunnut kuvata, mutta jotenkin onnistunut ohittamaan monta kertaa. Lähdinkin Soilworkin laimean esityksen jälkeen hyvillä mielin kohti pikkulavaa. Bändillä on tunnetusti lavapresenssi kunnossa ja musiikkikin erittäin miellyttävää. Viikatetta oli kerääntynyt katsomaan ja kuuntelemaan reilusti porukkaa. Ennen keikkaa juttelin muutaman tutun kanssa. Seurueessa oli mukana viime vuonna kuvaamani urbaanicowboy 1 ja urbaanicowboy 2. Kakkos cowboy oli silminnähden hämmästynyt kun näki Saunan lehdestä kuvansa. Toivottavasti positiivisesti Viikate oli mukava kuvattava ja keikasta jäi hyvä fiilis.

Viimeisenä esiintynen Apocalyptican tiesin jo entuudestaan olevan hyvä livebändi. Eikä Apot pettäneet tälläkään kertaa. Päinvastoin. Apocalyptica moppasi lattian kaikilla muilla päivän bändeillä silkalla energialla ja tyylikkyydellä. Kaikki oli suunniteltu viimeisen päälle; lavasomisteet, valot, asut, kaikki. Pekka Martin suunnittelemat uskomattoman hienot valot saivat tunnelman siirtymään ulkoilmafestareilta intiimille sisäklubille. Hienoimmat valot, jotka olen festariolosuhteissa koskaan nähnyt! Myös kuvaajan kannalta valot loivat sellisteille hyviä ja vaihtelevia taustoja. Lavan korkeus aiheutti taas päänvaivaa, mutta onneksi sellosankarit viettivät paljon aikaa lavanreunalla ja näin tarjoilivat edes vähän parempia mahdollisuuksia saada mielenkiintoisia kuvia. Toki musiikillisestikin keikka oli absoluuttista hunajaa korville. Mahtavaa, että Suomesta tulee tällainen omaperäinen, taitava ja mielenkiintoinen orkesteri, joka saa tällaisen keikoilla puolet elämästään viettävän graafikko-valokuvaajan aivan pähkinöiksi.

Kuvat Sauna Open Airin perjantailta tulevat galleriaan myöhemmin.